Juristin ohjeet parisuhdeväkivallan uhrille

Elämänsä aikana joka kolmas suomalaisnainen joutuu kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja arviolta 50 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa vuosittain. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista suurin osa on naisia.

Me rikosoikeudellisia asioita hoitavat juristit kohtaamme usein perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja ja läheisiä. Teemme töitä paitsi rikosoikeudellisten asioiden parissa, myös avio- ja lapsioikeudellisten asioiden kanssa ja kohtaamme ihmisiä erityisesti hankalissa elämätilanteissa. Rikoksen uhrille on tärkeää luottaa siihen, että rikoksen tekijä saa teoistaan rangaistuksen ja että myös yhteiskunta tuomitsee teot. Parisuhdeväkivallalle on tyypillistä, ettei teoille ole välttämättä ulkopuolisia todistajia ja jos uhri ei ole hakeutunut esimerkiksi lääkäriin vammojensa vuoksi, tapahtumien toteennäyttäminen saattaa olla myöhemmin vaikeaa.

Jotta yhä useampi väkivaltatapaus päättyisi uhrin kannalta mahdollisimman hyvään lopputulokseen, kokosimme juristin ohjeet pahoinpitelyn uhrille:

SOITA HÄTÄKESKUKSEEN

Hätätilanteessa soita 112. Viime vuonna Suomessa kuoli 12 naista parisuhdeväkivallan uhrina.

MENE LÄÄKÄRIIN

On erittäin tärkeää, että käyt aina lääkärissä mahdollisimman pian väkivallanteon jälkeen. Vaikka sinulla ei olisi näkyviä fyysisiä vammoja tai ne eivät edellyttäisi lääkärinhoitoa, on käynti lääkärillä välttämätön. Lääkärin on todettava lievätkin ruhjeet ja mustelmat. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, älä peseydy tai vaihda vaatteita ennen lääkäriin menoa. Kerro lääkärille kuka vammat on aiheuttanut ja milloin. Kerro myös henkisestä voinnistasi. Syyteharkinnassa ja mahdollisessa oikeudenkäynnissä lääkärinlausunnoilla voi olla ratkaiseva syytettä tukeva todistusarvo.

TEE RIKOSILMOITUS

Voit tehdä sen joko paikalle tulevalle poliisipartiolle, myöhemmin poliisiasemalla tai internetissä lomakkeen avulla.

DOKUMENTOI JA SELVITÄ ONKO VÄKIVALLANTEOLLA TODISTAJIA

Selvitä mahdollisuuksien mukaan silminnäkijöiden ja muita havaintoja tehneiden henkilöllisyys, jos et ole kutsunut poliisia tai poliisi ei ole vielä ehtinyt paikalle. Ota valokuvat vammoistasi. Kirjoita ylös päivämäärät ja yksityiskohdat tapahtumista. Säästä kaikki asiaan liittyvät tekstiviestit jaa sähköpostit. Säästä myös kaikki laskut ja kuitit, jotka tapahtumasta aiheutuvat – voit vaatia rikoksentekijältä niiden korvaamista.

HANKI JURISTI

Hankkimalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa juristin voit edesauttaa myös sitä, että tekijä joutuu teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Väkivallan uhri ei useinkaan tiedä, miten hänen pitäisi toimia. Ihminen on syvässä kriisissä samaan aikaan, kun olisi tärkeää huolehtia omien oikeuksiensa toteutumisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Rikoksen uhreja avustavat juristit ovat alan asiantuntijoita, joten heihin turvautuminen on erittäin suositeltavaa. Useimmiten juristin palkkaamiseen saa taloudellista tukea valtiolta tai kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus korvaa lakimieskuluistasi ainakin suurimman osan. Juristi valvoo etujasi rikosprosessin kaikissa vaiheissa ja huolehtii vahingonkorvausvaatimusten esittämisestä rikoksen uhrin puolesta.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Väkivallan uhriksi joutuminen on aina psyykkisesti erittäin raskasta. Kerro läheisillesi tilanteestasi. Suosittelemme hakemaan apua sekä oikeudellisiin kysymyksiin että henkiseen toipumiseen ja jaksamiseen. Esimerkiksi rikosuhripäivystys opastaa ja tarjoaa monipuolisesti rikosten uhreille suunnattuja tukipalveluita www.riku.fi

Suomessa vietetään naistenviikkoa 5.3.​–​11.3.2018 www.naistenviikko.fi

Naistenviikko on Amnestyn Suomen osasto ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen varainhankintakampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Kirjoittaja Suvi Poutiainen on toinen Lakiasiaintoimisto Pro Laki Oy:n perustajaosakkaista

Nyt käynnistyy Pro Laki Blogi!

Luvassa ajankohtaisia lakipostauksia, fiilistelyä, kurkistusta lakitoimiston arkeen ja kaikkea muuta mukavaa! Kirjoittajina toimivat meidän toimiston koko väki kukin vuorollaan.

Ensimmäiseksi aiheeksi valikoitui OIKEUDENKÄYNNIT! No joo, ei ole kovin mukava aihe yleensä, mutta niistä paljon kysellään ja me niistä tiedämme yhtä sun toista, joten seuraavassa vastauksia yleisiin kysymyksiin:

Mitä laitan päälle?

  • Siistit vaatteet toimivat aina.

Mitä tapahtuu ensimmäisenä, kun saavun käräjäoikeuteen?

  • Turvatarkastus, joka muistuttaa lentokentän turvatarkastusta. Laukut läpivalaistaan ja metallinpaljastimesta (piippaa lähes joka kerta!) kuljetaan läpi.

Kuinka paljon aikaa pitää varata ennen oikeudenkäynnin alkua?

  • Kannattaa tulla ainakin 15 minuuttia ennen istunnon alkua. Turvatarkastuksessa voi olla jonoa, joten sitten jää hyvin aikaa istuntosalin etsimiseen.

Mennäänkö saliin istunnon alkaessa vai miten toimitaan?

  • Istuntosaliin kutsutaan sisään kuuluttamalla.

Milloin saan puhua?

  • Tuomari toimii puheenjohtajana ja jakaa puheenvuorot

Voiko joku tulla katsomaan oikeudenkäyntiä tuomioistuimeen?

  • Kuka tahansa voi tulla seuraamaan oikeudenkäyntiä, jos oikeudenkäynnin julkisuutta ei ole rajoitettu. Myös koululuokat tekevät tutustumiskäyntejä käräjäoikeuteen ja voivat tulla katsomaan istuntoa. Katsojat istuvat istuntosalin takaosassa ja heitä tuskin muistaa enää istunnon alettua.

Onko tuomarilla kaapu?

  • Suomessa tuomarilla ei ole kaapua eikä myöskään peruukkia. Oikeudenkäynnit eivät muutenkaan juurikaan muistuta amerikkalaisissa televisiosarjoissa nähtäviä oikeudenkäyntejä.

Voiko istunto olla myöhässä?

  • Kyllä voi eli varaa hyvin aikaa.

Onko pakko käyttää lakimiestä tai asianajajaa?

  • Ei ole pakko, mutta erittäin suositeltavaa.

Mitä vielä pitäisi huomioida?

  • Älä puhu muiden päälle ja jäitä hattuun! Sillä pääsee jo pitkälle.

Kirjoittaja Johanna Reen on toinen Pro Laki Oy:n perustajaosakkaista.