Perhe- ja perintöoikeus

Perhe ja perintöoikeus

Tällä sivulla avaamme tarkemmin seuraavia aihealueita:

Autamme sinua ja läheisiäsi kaikissa elämän käänteissä.

Läheisesi kuollessa eteesi tulee monia asioita, joissa sinun kannattaa käyttää asiantuntijan apua ja säästyä monelta murheelta muutenkin raskaassa elämäntilanteessa. Olemme erikoistuneita perintöoikeuteen ja perunkirjoitukset, perinnönjako, ositus ja muut perintöoikeuteen liittyvät toimeksiannot hoituvat meiltä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

Ikääntymiseen ja kuolemaan on hyvä varautua: Edunvalvontavaltakirjalla voi etukäteen päättää, miten omia asioita hoidetaan ja kenen toimesta, jos siihen ei enää itse pysty. Testamentti on asiakirja, jolla voit määrätä omaisuudestasi kuoleman jälkeen. Testamentin laatimisella voi vähentää riitatilanteita perillisten kesken sekä tehdä perintöverosuunnittelua.

Avioliittoon ja parisuhteisiin liittyy paljon juridisia kysymyksiä sekä niiden syntyessä että päättyessä. Avioehto on hyvä keino suunnitella ja varautua yllättäviin tilanteisiin. Ositus on toimitus, joka jokaisen avioliiton päättymisen jälkeen tulisi tehdä, ja siinä on syytä käyttää asiantuntijan apua.

Avioehto

Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy eroon, on kummallakin puolisolla lain pääsäännön mukaan oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Avioehtosopimuksella puolisot voivat sopia, että heidän omaisuuttaan ei jaeta suhteen päättyessä tasan lain pääsäännön mukaan.

Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen liiton solmimista tai sen aikana ja se rekisteröidään maistraatissa. Siinä puolisot voivat sopia, ettei toisella tai kummallakaan ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Avio-oikeus voidaan sulkea pois joko kokonaan tai osittain ja se voi koskea vain esimerkiksi lahjaksi tai perinnöksi saatua omaisuutta. Avioehtosopimus voidaan tehdä myös pelkän avioeron varalle.

Avioehtosopimus on erityisen tärkeä silloin, kun puolisoiden varallisuuserot ovat suuret, toinen on perinyt, perimässä tai saamassa lahjaksi merkittävää omaisuutta tai leski solmii uuden avioliiton.

Sopimuksen laatiminen on järkevää monissa muissakin tapauksissa. Etenkin lapsiperheiden kannattaa huolehtia taloudellisesta turvasta. Avioehtosopimuksen yhteydessä laaditaan usein myös testamentti tai kartoitetaan sen tarve.

Testamentti

Testamentilla määrätään omaisuuden jaosta testamentintekijän kuoltua. Jos perittävällä ei ole testamenttia, omaisuus jaetaan perintökaaren mukaan. Rintaperillisillä on testamentista huolimatta pääsääntöisesti oikeus lakiosaan.

Erilaisiin elämäntilanteisiin sopii erilaiset testamenttityypit esimerkiksi sen mukaan, halutaanko testamentilla saavuttaa verotuksellisia hyötyjä vai ensisijaisesti turvata lesken asema puolison kuoleman varalta. Testamentti pitää laatia tarkasti lain asettamien muotomääräyksien mukaisesti ja siihen liittyy useita perintö- ja vero-oikeudellisia kysymyksiä. Onkin tärkeää, että testamentti laaditaan asiantuntijan avulla.

Ositus

Omaisuuden ositus tulee ajankohtaiseksi, kun avioero on laitettu vireille tai avioliitto on purkautunut kuoleman takia. Osituksessa selvitetään puolisoiden avio-oikeudenalainen omaisuus ja sovitaan, miten varat ja velat jakautuvat puolisoiden kesken avioliiton päättymisen jälkeen. Avioehto tai toisen puolison perinnöksi tai lahjaksi saama, avio-oikeuden ulkopuolelle jääväksi määrätty omaisuus vaikuttaa ositukseen.

Mikäli puolisot eivät pääse sopimukseen osituksen tekemisestä, voi kumpi tahansa hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa, joka on yleensä lakimies, jolla on kokemusta ositusasioiden hoitamisesta.

Toimistomme lakimiehet laativat sopimukseen perustuvia osituksia sekä toimivat tarvittaessa käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina tai toisen osapuolen lakimiesavustajana pesänjakoprosessissa aina avioerohakemuksen laatimisesta mahdollisen moiteoikeudenkäynnin loppuun saakka.

Ositus jää usein tekemättä avioeron jälkeen, jos omaisuutta ei juurikaan ole. Tekemättä jätetty ositus voi aiheuttaa ongelmia siinä vaiheessa, kun toinen puolisoista kuolee, sillä entinen puoliso on kuolinpesän osakas aina tehtyyn ositukseen asti. Entinen puoliso kutsutaan perunkirjoitukseen ja hänen suostumuksensa tarvitaan kaikkiin oikeustoimiin, joita kuolinpesässä tehdään. Avioeron jälkeen ositus kannattaakin tehdä hyvissä ajoin myös silloin, kun omaisuutta ei ole.

Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, on leskellä osituksessa oikeus kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa puolison kuolinpesälle. Perunkirjoituksen yhteydessä ja lesken eläessä on aina syytä kartoittaa osituksen tarve etenkin silloin, kun puolisoiden rintaperilliset eivät ole yhteisiä.

Ositukseen liittyy paljon verotuksellisia asioita, jotka kannattaa huomioida ja suunnitella ennen ositusta.

Perunkirjoitus

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää vainajan varallisuustilanne kuolinhetkellä sekä vainajan perilliset ja muut mahdolliset oikeudenomistajat. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja se toimii eräänlaisena veroilmoituksena, jonka pohjalta verottaja tekee perintöveropäätökset.

Perukirjaan kirjataan kuolinpesän tila eli luetteloidaan vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat. Perukirjasta ilmenevät myös kuolinpesän osakkaat ja testamentinsaajat. Lisäksi siihen kirjataan mahdolliset perintöverotukseen vaikuttavat ilmoitukset, kuten lesken pidättämä hallintaoikeus asuntoon sekä tasingon maksamisesta kieltäytyminen.

Perukirja toimii usein perinnönjaon pohjana tai ainakin merkittävänä apuvälineenä, mikäli se on laadittu huolellisesti. Perintöoikeuteen erikoistuneen lakimiehen käyttäminen on turvallinen ja taloudellinen ratkaisu ja varmistaa sen, että asiat tehdään alusta asti oikein. Asiantuntijan avulla huomioidaan myös eri vaihtoehtojen verotukselliset, taloudelliset ja oikeudelliset vaikutukset.

Perunkirjoituksen valmistelun yhteydessä täytyy hankkia paljon erilaisia asiakirjoja ja selvityksiä. Meillä on vankka kokemus ja tieto siitä, mitä juuri sinun tilanteessasi tulee tehdä. Voit olla meihin yhteydessä heti kuolemantapauksen jälkeen ja halutessasi neuvomme sinua kaikkien käytännön asioiden hoitamisessa laskujen maksamisesta lähtien. Perunkirjoituksen toimittaja on syytä valita viimeistään silloin, kun kuolemasta on kulunut noin kuukausi ja hautajaiset on pidetty.

Toimimme perunkirjoituksissa uskottuina miehinä,  neuvomme asiakirjojen hankinnassa ja juridisissa kysymyksissä, laadimme perukirjan, järjestämme tilaisuuden sekä toimitamme verottajalle tarvittavat asiakirjat.

Perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan kaikki pesän osakkaat ja muut mahdolliset oikeudenomistajat, mutta läsnäolovelvollisuus on vain pesän ilmoittajana toimivalla henkilöllä. Perunkirjoitustilaisuuden jälkeen perukirja ja tarvittavat liitteet toimitetaan verottajalle. Perunkirjoitustilaisuudessa voi keskustella myös kuolinPesänjakaja jatkosta sekä mahdollisesta osituksesta ja perinnönjaosta.

Perinnönjako

Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän osakkaat voivat tehdä perinnönjaon, jossa vainajan omaisuus jaetaan perillisten kesken. Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti laissa olevia muotomääräyksiä noudattaen. Jos vainaja on ollut avioliitossa, tehdään ennen perinnönjakoa omaisuuden ositus tai erottelu. Ositus, erottelu ja perinnönjako voidaan tehdä samalla asiakirjalla.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesän osakkaat voivat sopia jaosta keskenään, mutta on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua sopimuksen laatimisessa. Perinnönjakoon liittyy useita perintöoikeuden ja verotuksen kannalta huomioitavia asioita. Veroseuraamukset on hyvä ennakoida, jos kuolinpesässä on esimerkiksi osakkeita, asunto tai kiinteää omaisuutta. Asiantuntijan avulla voidaan saada aikaan myös huomattavia säästöjä verotuksessa.

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen perinnönjaosta, voi kuka tahansa pesän osakkaista hakea pesänselvittäjää ja –jakajaa käräjäoikeudelta. Toimistomme lakimiehet avustavat riitaisissa perinnönjaoissa ja voivat toimia avustajana kuolinpesän osakkaille. Toimimme myös käräjäoikeuden määrääminä pesänselvittäjinä ja –jakajina.

Pesänselvittäjä

Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä siihen kuntoon, että vainajalta jäänyt omaisuus voidaan jakaa. Pesän selvittämiseen kuuluu kuolinpesän ja sen omaisuuden hallinnoiminen ja pesän saattaminen jakokuntoon.

Pesänselvitys voidaan toteuttaa joko osakkaiden itsensä sopimalla tavalla tai jos osakkaat eivät pääse sopimukseen asioista, he voivat hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä.

Kaikilla kuolinpesän osakkailla on oikeus hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudelta. Käräjäoikeudelle tehtävässä hakemuksessa hakija ehdottaa pesänselvittäjäksi tiettyä henkilöä.

Kun pesänselvittäjä on määrätty, vastaa pesänselvittäjä kuolinpesän hallinnosta. Pesänselvittäjän tehtäviin kuuluu muun muassa edustaa kuolinpesää, selvittää perittävän velat ja huolehtia niiden maksamisesta kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesän velat ovat suuremmat kuin varat, pesänselvittäjän tehtävänä on pyrkiä sopimukseen velkojien kanssa. Mikäli perunkirjoitusta ei ole toimitettu, pesänselvittäjä huolehtii myös perunkirjoituksen toimittamisesta.

Pesänselvittäjä ei voi toimittaa perinnönjakoa. Perinnönjakoa varten kuolinpesään on määrättävä pesänjakaja, mikäli jaosta ei muuten päästä sovintoon kuolinpesän osakkaiden kesken ja yksikin kuolinpesän osakkaista näin vaatii. Yleensä käräjäoikeudelta haetaankin yhdellä hakemuksella pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi samaa henkilöä.

Myös kuolinpesän tai vainajan velkoja sekä kuolinpesän tai vainajan velasta vastuussa oleva voi tietyin edellytyksin hakea pesänselvittäjän määräämistä käräjäoikeudelta.

Toimistomme lakimiehet toimivat kuolinpesissä pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävissä.

Pesänjakaja

Kuolinpesän osakkaat voivat suorittaa omaisuuden jaon sen jälkeen, kun pesänselvitys on valmis. Omaisuus voidaan jakaa osakkaiden välisellä sopimuksella ja näin tehdäänkin suurimmaksi osaksi kuolinpesissä. Mikäli sopimukseen ei päästä, tarvitaan pesänjakajaa hoitamaan perinnönjako.

Kaikilla kuolinpesän osakkailla on oikeus hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Usein pesänjakajaksi haetaan samaa henkilöä kuin pesänselvittäjäksikin.

Pesänjakajan tehtävänä on perittävän omaisuuden jakaminen. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona perinnönjaossa. Pesänjakaja ei voi toimittaa jakoa ennen kuin kuolinpesä on selvitetty. Mikäli kuolinpesään ei ole haettu pesänselvittäjää, kuolinpesä pysyy osakkaiden yhteishallinnossa ja osakkaat huolehtivat esimerkiksi laskujen maksamisesta ja muista kuolinpesän hallintoon liittyvistä asioista yhdessä. Pesänjakaja selvittää riitakysymyksiä kuolinpesässä. Kuolinpesän osakkaat kutsutaan pesänjakokokouksiin, joissa jakoon liittyviä asioita käsitellään ja usein pesänjakaja pyytää myös kirjallisia lausumia riitaisista asioista.

Pesänjakajan tehtävänä on myös selvittää mahdollisuudet sovinnolliseen jakoon.

Pesänjakaja voidaan määrätä myös avioero- sekä avoerotilanteissa. Avioerotilanteessa pesänjakaja toimittaa omaisuuden osituksen ja erottelun puolisoiden välillä. Avoerossa pesänjakajaa voidaan hakea määrätyissä tilanteissa käräjäoikeudelta omaisuuden erottelun toimittamiseksi.

Toimistomme lakimiehet toimivat pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävissä kuolinpesissä sekä pesänjakajina avioero-osituksissa ja omaisuuden erottelua koskevissa tilanteissa avoliiton päättyessä.

Edunvalvonta

Edunvalvontavaltakirjalla voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että ei pysty esimerkiksi sairauden takia enää hoitamaan asioitaan. Valtakirja on laadittava ennen kuin toimintakyky on alentunut merkittävästi.

Edunvalvontavaltakirjan etuna on se, että sillä voi itse määrätä luotettavan henkilön hoitamaan asioitaan. Lisäksi valtakirja vähentää viranomaisbyrokratiaa, joka liittyy holhoustoimilain perusteella määrättävään edunvalvojaan.

Valtakirjassa henkilö nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan ja määrittelee ne tehtävät, jotka valtuutus kattaa. Valtuutettu voi huolehtia esimerkiksi taloudellisista sekä terveyteen ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista. Valtuutettuja voi olla useita ja heillä voi olla erilaisia tehtäviä.

Valtakirja kannattaa aina laatia yhdessä lakimiehen kanssa, jotta esimerkiksi mahdolliset esteellisyyssäännökset tulevat huomioiduiksi.