Omaisuuden ositus

Omaisuuden ositus tulee ajankohtaiseksi, kun avioero on tullut vireille tai avioliitto on purkautunut kuoleman johdosta.

Osituksessa selvitetään puolisoiden avio-oikeudenalainen omaisuus. Pääsääntö on, että omaisuus tasataan puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on avioehto tai toinen puolisoista on saanut perintönä tai lahjana avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, vaikuttaa tämä osituksen toimittamiseen. Mikäli puolisot eivät pääse sopimukseen osituksen tekemisestä, voi kumpi tahansa puolisoista hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi.

Ositus jää usein tekemättä avioeron jälkeen etenkin, jos omaisuutta ei juurikaan ole. Tekemättä jätetty ositus voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia siinä vaiheessa, kun toinen eronneista puolisoista kuolee. Tällöin entinen puoliso on kuolinpesän osakas aina siihen saakka kunnes ositus on toimitettu. Entinen puoliso kutsutaan perunkirjoitukseen ja hänen suostumuksensa tarvitaan kaikkiin oikeustoimiin, joita kuolinpesässä tehdään. Ositus avioeron jälkeen kannattaakin aina suorittaa hyvissä ajoin ja vaikka mitään omaisuutta ei edes olisi.

Avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman johdosta, leskellä on oikeus osituksessa kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle. Etenkin tilanteissa, joissa puolisoiden rintaperilliset eivät ole yhteisiä, on perunkirjoituksen yhteydessä aina syytä kartoittaa tarve osituksen toimittamiselle lesken eläessä.

Osituksen toimittamiseen liittyy verotuksellisia seikkoja, jotka on syytä huomioida ja suunnitella ennen osituksen toimittamista. Asiantuntijan avulla voidaan saada aikaan huomattavia verosäästöjä.