Pesänselvittäjä ja pesänjakaja

PESÄNSELVITTÄJÄ

Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä siihen kuntoon, että vainajalta jäänyt omaisuus voidaan jakaa. Pesänselvittäjän tehtäviä ovat muun muassa kuolinpesän hallinnosta vastaaminen, kuolinpesän edustaminen, perittävän velkojen selvittäminen sekä niiden maksaminen kuolinpesän varoista. Pesänselvittäjän tehtäviin kuuluu myös perunkirjoituksen toimittaminen, mikäli sitä ei ole vielä tehty, kun pesänselvittäjä määrätään.

Kaikilla kuolinpesän osakkailla on oikeus hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudelta. Pesänselvittäjää haetaan perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta. Hakemukseen liitetään myös pesänselvittäjäksi ehdotetun henkilön suostumus.

Perinnönjako ei kuulu pesänselvittäjän tehtäviin. Osakkaat voivat jakaa perinnön yhteisellä sopimuksella tai perinnönjakoon voidaan hakea pesänjakajaa.

Myös kuolinpesän tai vainajan velkoja sekä kuolinpesän tai vainajan velasta vastuussa oleva voi tietyin edellytyksin hakea pesänselvittäjän määräämistä käräjäoikeudelta.

Toimistomme lakimiehet toimivat kuolinpesissä pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävissä.

PESÄNJAKAJA

Pesänjakaja kuolinpesään

Kun pesänselvitys on valmis, kuolinpesän osakkaat voivat suorittaa omaisuuden jaon yhdessä sopimallaan tavalla (sopimusjako) tai mikäli jaosta ei päästä sovintoon, toimittaa pesänjakaja perinnönjaon (toimitusjako) kuolinpesässä.

Pesänjakajan tehtävänä on perinnön jakaminen sekä usein myös osituksen toimittaminen. Jakoa ei voida tehdä ennen kuin kuolinpesä on selvitetty. Pesänjakaja selvittää riitakysymyksiä kuolinpesässä, järjestää tarvittavan määrän kokouksia ja yleensä osakkaat lausuvat myös kirjallisesti vaatimuksistaan asian edetessä. Pesänjakajan tehtäviin kuuluu aina myös sovinnollisen jaon mahdollisuuksien selvittäminen.

Kaikilla kuolinpesän osakkailla on oikeus hakea pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Usein pesänjakajaksi haetaan samaa henkilöä kuin pesänselvittäjäksikin. Hakemus toimitetaan perittävän viimeisen kotipaikan käräjäoikeuteen ja siihen tulee liittää myös pesänjakajaksi ehdotetun henkilön suostumus.

Pesänjakaja avioero- ja avoerotilanteissa

Pesänjakaja voidaan määrätä hakemuksesta avioero- sekä avoerotilanteissa.

Pesänjakaja toimittaa omaisuuden osituksen sekä erottelun, mikäli aviopuolisot eivät pääse keskenään sopimukseen asiasta. Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta.

Avoerossa pesänjakajaa voidaan määrätyin edellytyksin hakea käräjäoikeudelta omaisuuden erottelun toimittamiseksi.  Edellytyksenä on, että:

  • puolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai
  • heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta on myös säännökset siitä, missä tilanteissa avopuolisolla voi olla oikeus saada hyvitystä toiselta avopuolisolta. Avopuolisot voivat sopia hyvityksestä tai hyvitysvaatimus voidaan esittää pesänjakajalle. Mikäli pesänjakajaa ei ole haettu, voidaan hyvitysvaatimus saattaa kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi. Hyvitystä tulee vaatia laissa määritellyssä määräajassa.

Toimistomme lakimiehet toimivat pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävissä kuolinpesissä sekä pesänjakajina avioero-osituksissa ja omaisuuden erottelua koskevissa tilanteissa avoliiton päättyessä.