Ositus

Omaisuuden ositus tulee ajankohtaiseksi, kun avioero on laitettu vireille tai kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi. Osituksessa selvitetään mitä omaisuutta puolisoilla on sekä määritellään miten varat ja velat jakautuvat puolisoiden kesken avioliiton päättymisen jälkeen. Pääsääntö on, että omaisuus tasataan puolisoiden kesken. Avioehto tai kolmannen henkilön testamentissa tai lahjakirjassa oleva määräys vaikuttavat osituksen lopputulokseen, jos jotakin omaisuudesta on määrätty avio-oikeuden ulkopuoliseksi.

Osituksen sisällöstä voidaan tehdä kirjallinen sopimus tai mikäli puolisot eivät pääse sopimukseen osituksen tekemisestä, voi kumpi tahansa puolisoista hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi.

Ositus jää usein tekemättä avioeron jälkeen etenkin, jos omaisuutta ei juurikaan ole. Tekemättä jätetty ositus voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia siinä vaiheessa, kun toinen eronneista puolisoista kuolee. Tällöin entinen puoliso on kuolinpesän osakas aina siihen saakka kunnes ositus on toimitettu. Entinen puoliso kutsutaan perunkirjoitukseen ja hänen suostumuksensa tarvitaan kaikkiin oikeustoimiin, joita kuolinpesässä tehdään. Ositus kannattaa tehdä mahdollisimman pian avioeron jälkeen. Ositus on syytä tehdä lain muotomääräyksiä noudattaen, vaikka mitään omaisuutta ei olisikaan.

Avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman johdosta ei ositusta välttämättä kaikissa tilanteissa ole tarpeellista toimittaa lesken eläessä. Perunkirjoituksen yhteydessä on hyvä tilaisuus kartoittaa tarve osituksen toimittamiselle lesken eläessä.  Jos leski on kuolinpesää varakkaampi, leskellä on oikeus osituksessa kieltäytyä luovuttamasta omaa omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison kuolinpesälle. Leski saa halutessaan aina pitää oman omaisuutensa. On tärkeää muistaa, että omaisuuden ositus on syytä tehdä lesken eläessä, mikäli leski on varakkaampi ja tälle on tärkeää, ettei hänen omaisuuttaan siirry ensiksi kuolleen puolison perillisille leskenkin kuoltua. Tällöin ei riitä pelkkä perukirjassa oleva ilmoitus siitä, ettei leski luovuta tasinkoa kuolinpesälle, sillä lesken perilliset eivät voi tehokkaasti vedota tuohon perukirjassa olevaan lesken ilmoitukseen. Mikäli lesken avio-oikeuden alainen omaisuus on sitä vastoin pienempi kuin kuolinpesän avio-oikeudenalainen omaisuus, on leskellä oikeus vaatia kuolinpesältä tasinkoa sen verran, että omaisuudet ovat yhtä suuret.

Osituksen toimittamiseen liittyy useita verotuksellisia ja juridisia seikkoja, jotka on syytä huomioida ja suunnitella ennen osituksen toimittamista. Laadimme omaisuuden ositussopimuksia ja toimimme käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina tilanteissa, joissa osapuolet eivät pääse sopimukseen osituksen sisällöstä.